Nykyään on vallalla paljon erilaisia
ruokavalioita. On gluteenitonta, maidotonta, vegaania, paleota ja kaikkea
niiden välitä. Onko kyse hetken muotidieeteistä vai saavatko ihmiset ihan
oikeasti apuakin erilaisista ruokavalioista? Haluan nyt kirjoittaa muutaman
sanan gluteenittomasta ruokavaliosta ja gluteeniyliherkkyydestä, avaan tähän
myös hieman keliakia asiaa.
Gluteeni on kotimaisissa viljoissa
oleva proteiini. Tarkennetaan vielä, että kotimaisiin viljoihin luetaan vehnä,
ohra, ruis ja kaura. Viljojen gluteenit jaetaan vielä seuraavanlaisesti osiin:
·
Vehnän gluteeni koostuu
gliadiinista ja gluteniinista
·
Rukiin gluteeni koostuu
sekaliinista ja gluteniinista
·
Ohran gluteeni
koostuu hordeiinista ja gluteniinista
·
Kauran gluteeni koostuu
aveliinista ja gluteniinista
Kaura sisältää vain hyvin
vähän gluteenia, joten se soveltuu useimmille gluteenitonta ruokavaliota
noudattaville.
Gluteeni antaa taikinalle
sitkon ja saa leivistä kuohkeita. Gluteenia lisätään nykyään moniin
elintarvikkeisiin, joten kaupassa saa olla tarkkana, jos haluaa gluteenia
välttää. Mitään ravintoarvoa sen sijaan gluteenilla ei ole.
Keliakia
Gluteeniton ruokavalio on
ensisijaisen tärkeä, jos sairastaa keliakiaa. Keliakia on autoimmuunisairaus,
jossa viljan gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolle tulehdusreaktion ja
vaurioittaa suolinukkaa, tästä voi aiheutua paljon erilaisia oireita
vatsakivuista väsymykseen. Kun suoliston nukka vaurioituu, ravinteet eivät
pääse imeytymään normaalisti ja sisäisten oireiden lisäksi voi tulla myös
ulkoisia oireita, kuten niveloireita, ihottumaa ja erilaisia neurologisia
oireita.
Keliakia todetaan aina
biobsialla, eli ohutsuolesta otetaan koepala tutkittavaksi. Jos epäilet
keliakiaa, ei gluteenittomalle ruokavaliolle saa missään nimessä ryhtyä omatoimisesti,
ennen kun kaikki tutkimukset ja koepalat on otettu, muuten tulos voi olla
vääristynyt. Gluteeniton ruokavalio on ikuinen hoito keliakiassa ja suoli voi
reagoida hyvinkin pienelle määrälle gluteenia. Onneksi kuitenkin suolinukka
rupeaa pikkuhiljaa parantumaan, kun gluteeni jätetään pois.
Suomessa arvellaan olevan jo
yli 100 000 henkilöä, jotka sairastavat keliakiaa,
prosenteissa luku on noin 2 %. Mielenkiintoista on, että keliakia on
lisääntynyt hurjasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Voisiko tähän
osaltaan olla syynä gluteeni yliherkkyys, jota myös keliakian esiasteeksi
kutsutaan?
Gluteeniyliherkkyys
Gluteeniyliherkkyys on vielä tänäkin päivänä yksi
kiistelyn aihe virallisen lääketieteen puolella. Sitä pidetään huuhaana ja
höpönhöpönä ja jopa ihan itse keksittynä. Kuitenkin hyvin moni vatsaoireista
kärsivä, ei keliakiaa sairastava, on saanut suuren avun gluteenittomasta ruokavaliosta.
Mistä siis on kyse?
Gluteeniyliherkkyys ei ole allergia, vaan kyseessä
on immunologinen IgA-ja IgG-luokan vasta-aineiden aiheuttama reaktio. Jep,
menee vähän hifistelyksi, mutta tärkeää erottaa, että kyse ei ole allergiasta.
Elimistö siis reagoi viljan gluteenille ja oireet voivat olla hyvin samankaltaisia
kuin keliakiassa.
Gluteeniyliherkällä ihmisellä viljan gluteeni lisää
suoliston läpäisevyyttä. Äkkisiltään tämä saattaa kuulostaa hyvälle, että
tavara imeytyy paremmin. Kyse on kuitenkin siitä, kun suolen läpäisevyys
lisääntyy, suolen pinta ikään kuin väljenee ja isommat, verenkiertoon kuulumattomat
partikkelit pääsevät suolenseinämän läpi. Nämä verenkiertoon kuulumattomat
partikkelit saavat aikaiseksi vasta-aineiden aiheuttaman reaktion, jolloin
oireena voi olla mm. vatsakipua ja turvotusta. Alttius keliakialla ja siten
myös gluteeniyliherkkyydelle on hyvin helppo todeta verikokein tehtävästä
geenitestistä.
Yksi syy siihen, miksi suomessa on niin paljon
gluteenille reagoivia ihmisiä, voisi löytyä vaikkapa maanviljelystä.
Suomalaista viljaa on jalostettu aika paljon ja nykyinen vehnämme eroaakin
ravintosisällöltään paljon alkuvehnästä, eli speltistä. Olen kuullut, että mitä
enemmän vilja sisältää gluteenia, sitä enemmän se kestää kylmiä olosuhteita,
ihan loogista meidän kylmässä ja jäätävässä ilmastossamme. Usein gluteenille reagoivat
sietävätkin etelän lomareissuillaan viljatuotteita paremmin kuin kotimaassa,
koska gluteenipitoisuus on pienempi. Toinen syy herkistymiselle voisi löytyä
elintarviketeollisuudesta, gluteenia lisätään aika moneen valmisruokaan ja
eineksiin ja näin ollen herkistymme enemmän.
Jos epäilee gluteeniyliherkkyyttä ja haluaa
selvittää sen testein, onnistuu tarvittavat tutkimukset lääkärin lähetteellä
kaikissa Suomen laboratorioissa. Toki asiaa voi myös kokeilla olemalla
gluteenittomalla ruokavaliolla.
Itse olen kärsinyt koko ikäni jos jonkinmoisista
vatsavaivoista. Samoin toinen lapsistani. Kävimme Villen vastaanotolla vähän
muista syistä, ruokaan liittyvistä kylläkin, ja päädyimme HLA-keli
geenitesteihin, joissa siis määritettiin gluteeniyliherkkyys. No sieltähän
tulikin positiiviset tulokset ja ainakin osa vastaus vaivoihimme. Testasimme
myös toisen lapsemme ja positiivista näytti sekin tulos. Nyt perheemme onkin miestä lukuun ottamatta
gluteenittomalla ruokavaliolla.
Gluteeniyliherkkyydessä gluteeniton ruokavalio ei
ole ehdoton, niin kuin keliakiassa. Joku voi sietää oikein hyvin pieniä määriä
gluteenia, toinen taas ei ollenkaan. Itse olemme olleet ehdottomia koska minä
ja toinen lapsemme reagoimme aika herkästi gluteenille. Tässäkin asiassa niin
kuin kaikessa, oman elimistön kuuntelu on tärkeää. Mikä sopii muille, ei
välttämättä sovi minulle ja päinvastoin.
Gluteenittomassa ruokavaliossa mielestäni on
tärkeää muistaa, että gluteenittomuus sinällään ei takaa terveyttä.
Gluteenittomissa tuotteissa kannattaa suosia luontaisesti gluteenittomia
tuotteita kuten kauraa (jos elimistö sietää sitä), tattaria, hirssiä, kvinoaa
ja riisiä. Leivonnassa voi käyttää myös esimerkiksi mantelijauhoa ja erilaisia siemeniä. Kaupan gluteenittomissa leivissä ja leivonnaisissa on usein paljon
sokeria ja E-koodeja, joten jos mahdollista, kannattaa leipoa itse.
Ruokavaliota ei ole vaikea noudattaa, kun ei tee siitä vaikeaa.
Ravintoloissakin on nykyään hyvin saatavilla gluteenitonta ruokaa.
Vielä muutama sana vehnästä ja sen sisältämästä
gliadiinista. Vehnä on ehdottomasti kaikista viljoista huonoin vaihtoehto ja
sitä ei ihmisen tulisi syödä ollenkaan. Vehnän gluteeni sisältää siis
gliadiinia, joka aiheuttaa suolistossa tsonuliini-nimisen aineen erittymistä.
Tsonuliini avaa KAIKILLA ihmisillä niitä suoliston pieniä liitoksia ja
mahdollistaa suurten partikkelien pääsyn verenkiertoon. Nämä suuret,
verenkiertoon kuulumattomat partikkelithan puolestaan aiheuttivat monenmoisia
oireita kuten esimerkiksi väsymystä, mielialamuutoksia, voimattomuutta,
tukkoisuutta, päänsärkyä, nivelkipua.. Asiasta
on tehty tieteellisiä tutkimuksiakin, joten on aivan uskomatonta että meille
silti syötetään ainetta, jonka tiedetään aiheuttavan hyvin paljon oireita ja
sairauksia. Erään tutkimuksen tuloksista voit lukea lisää esimerkiksi täältä.
Jos et halua etkä tarvitse välttää gluteenia, niin
tee ainakin yksi iso askel oman hyvinvointisi puolesta: heivaa vehnä ja sitä
sisältävät tuotteet jorpakkoon. Kokeile vaikka pari viikkoa, huomaatko mitään
muutosta olossasi.
Onko sinulla kokemuksia gluteenittomasta ruokavaliosta?
-Rakkaudella Kaisa
** Toteutettu yhteistyössä Lääkärikeskus Lupauksen kanssa